Huppista, jäi osio "Kuvaile blogin opetuskäyttöäsi (miten käytät opiskelijoiden ohjaamiseen, tiedottamiseen, tiedonkeruuseen ymv.)"
Tätä, enkä oikeastaan muutakaan blogia ole käyttänyt tuossa mielessä. Opiskelijoita olen ohjannut tekemään omia blogejaan, lähinnä oppimispäiväkirjatyyppisesti ja portfoliomaisesti kokoamaan oppimaansa tai esim. kuntoutumisen tukemisen kurssin kokoavana "työvihkona". Tätä siis tein muutama vuosi sitten. Nyt olen siirtynyt käyttämään opiskelijoiden kanssa OneNotea tässä mielessä.
Tutkiva oppiminen verkossa -projektin aikana käytimme opiskelijoiden kanssa blogeja juuri em. mielessä ja siihen laadin projektia varten "hyvä käytäntö" -kuvauksen: http://moodle.ekami.fi/pluginfile.php/4096/mod_resource/content/1/blogit.pdf
Opettajana kokosin opiskelijoiden blogit Google-sivustolle, yhtä hyvin olisin voinut rakentaa sen toki bloggeriinkin, ei vaan tullut tuolloin mieleen. Blogi voisi olla hyvä tiedotuskanava, oppimistehtävien jakopaikka. Jotenkin ajattelen sen enemmän palvelevan opiskelijan portfoliona, kuin varsinaisena ohjausvälineenä. Tiedotuskanavana kylläkin.
keskiviikko 19. huhtikuuta 2017
Kuvan/videon linkitys/upotus
...riittääkö aiempien postausten linkitykset/upotukset?
Upotan tähän nyt malliksi kuitenkin YouTube-videon:
Upotan tähän nyt malliksi kuitenkin YouTube-videon:
perjantai 27. toukokuuta 2016
Tuntsarit Kahootilla
Kuntoutumisen tukemisen kurssilla kokeilin mielenterveysaiheesta "pistareita" Kahootilla. Toisaalta halusin ryhmälle näkyväksi, mitä he jo aiheesta tietävät ja toisaalta herätellä keskustelua aiheista. Toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat innostuivat Kahootista kovasti ja kisa eri opiskelijoiden välillä oli tiukka: kuka tietää eniten?
Loin aluksi Kahootiin kysymykset ja vastausvaihtoehdot.
Suurin hommahan näissä yleensä on keksiä kysymykset ja vastaukset. Itse Kahootin tekeminen on aika helppoa. Valmiita ohjeita löytyy myös suomeksi, tässä pari vinkkiä:
https://www.slideshare.net/mobile/sussujunkkarinen/kahootohje
https://youtu.be/F8JbQldjFv8
Loin aluksi Kahootiin kysymykset ja vastausvaihtoehdot.
Suurin hommahan näissä yleensä on keksiä kysymykset ja vastaukset. Itse Kahootin tekeminen on aika helppoa. Valmiita ohjeita löytyy myös suomeksi, tässä pari vinkkiä:
https://www.slideshare.net/mobile/sussujunkkarinen/kahootohje
https://youtu.be/F8JbQldjFv8
Valmiit kysymykset ja vastaukset - pelataan!
Nyt on mukaan tullut myös joukkuepeli, jota ei vielä
Ollut silloin, kun peliä kokeilin.
Opiskelijat ottavat omat puhelimensa ja kirjautuvat selaimessa
Www.kahoot.it -sivulle
Opettajan näkymä antaa kirjautumistunnuksen, jonka opiskelija näpyttelee Puhelimeensa
Ja keksii itselle myös nimen peliin.
Omalla laitteellaan opiskelija valitsee jomman kumman vastausvaihtoehdon,
Punaisen tai sinisen.
Vastausjakauma näkyy sitten opettajan näytöllä, joka tykillä heijastetaan ryhmälle:
torstai 30. huhtikuuta 2015
DIME2015
Ilmoittauduin mukaan OY:n Digitaalinen media opetuksessa 2ov -kurssille (tuttavallisesti DIME2015 vaan). Missasin tietysti heti kättelyssä ensimmäisen webinaarin, jonka tallennettakaan en illalla saanut pädillä auki. Uusi yritys tänään ja nyt webinaaria kuunnellen työstän omaa oppimissuunnitelmaani samalla.
Kysymys ajassa 09:00:00: Mitä odotat tältä kurssilta?
Ensinnäkin on kiinnostavaa osallistua tällä tavalla verkossa toteutettavaan kokonaisuuteen. Olen suorittanut verkko-opintoina mm. Erityispedagogiikan perusopintoja, mutta ne olivat enemmän oppimistehtävien tekemistä ja kirjojen lukemista. DIME-kurssin kokonaisuuden toteutus vaikuttaa kiinnostavalta. Illalla Eliademy-sivustoa tutkiskellessani erityisesti pelillistäminen vaikutti kiinnostavalta. Tietyllä tavalla se hahmotti heti, minkä verran työtä kurssi vaatii (tukka nousi pystyyn...). Onneksi aikaa suoritusten tekemiseen on vielä toukokuun jälkeenkin. Alun perin syy ilmoittautua kurssille oli sana oppimateriaali. Saisinko jotain ideoita oppimateriaalin laadintaan? Mikä mietityttää, on se, että kurssin sisällöissä vilisee perusopetuksen ops 2016 ja itse työskentelen ammatillisella puolella. Miten tämä vääntyy amikseen..?
....
Mainio kommentti: tvt on kuin pippurimylly: toiset maustaa voimakkaasti, toiset miedommin, mutta kukaan ei halua syödä maustamatonta pihviä.
.....
Nokkela idea: googleen kirjautuminen, jotta näkee versiohistoriasta ketkä on muokanneet. Jos et ole kirjautunut, et ole tehnyt.
Onnistuisiko kollaboratiivinen koko luokan luentopäiväkirja amiksessa? Hmm. Sitähän ei tietysti tiedä, ennen kuin kokeilee.
....
Badget. Olemme miettineet osaamispassia yhteen opsin osaan, jota olemme nyt suunnitelleet. Passi Badgeksi? =D
...
Keskeneräisyydestä. Jarilla on moni homma vaiheessa. Ihastuttaa itseäni. Ei tarvitse kaikki olla vimpanpäälle loppuun asti valmiina, siinä vaiheessa, kun lähdetään matkaan, koska oppiminenhan on prosessi. Opettaminenkin on. :)
Kysymys ajassa 09:00:00: Mitä odotat tältä kurssilta?
Ensinnäkin on kiinnostavaa osallistua tällä tavalla verkossa toteutettavaan kokonaisuuteen. Olen suorittanut verkko-opintoina mm. Erityispedagogiikan perusopintoja, mutta ne olivat enemmän oppimistehtävien tekemistä ja kirjojen lukemista. DIME-kurssin kokonaisuuden toteutus vaikuttaa kiinnostavalta. Illalla Eliademy-sivustoa tutkiskellessani erityisesti pelillistäminen vaikutti kiinnostavalta. Tietyllä tavalla se hahmotti heti, minkä verran työtä kurssi vaatii (tukka nousi pystyyn...). Onneksi aikaa suoritusten tekemiseen on vielä toukokuun jälkeenkin. Alun perin syy ilmoittautua kurssille oli sana oppimateriaali. Saisinko jotain ideoita oppimateriaalin laadintaan? Mikä mietityttää, on se, että kurssin sisällöissä vilisee perusopetuksen ops 2016 ja itse työskentelen ammatillisella puolella. Miten tämä vääntyy amikseen..?
....
Mainio kommentti: tvt on kuin pippurimylly: toiset maustaa voimakkaasti, toiset miedommin, mutta kukaan ei halua syödä maustamatonta pihviä.
.....
Nokkela idea: googleen kirjautuminen, jotta näkee versiohistoriasta ketkä on muokanneet. Jos et ole kirjautunut, et ole tehnyt.
Onnistuisiko kollaboratiivinen koko luokan luentopäiväkirja amiksessa? Hmm. Sitähän ei tietysti tiedä, ennen kuin kokeilee.
....
Badget. Olemme miettineet osaamispassia yhteen opsin osaan, jota olemme nyt suunnitelleet. Passi Badgeksi? =D
...
Keskeneräisyydestä. Jarilla on moni homma vaiheessa. Ihastuttaa itseäni. Ei tarvitse kaikki olla vimpanpäälle loppuun asti valmiina, siinä vaiheessa, kun lähdetään matkaan, koska oppiminenhan on prosessi. Opettaminenkin on. :)
torstai 9. lokakuuta 2014
O.o O365 Sharepoint OneDrive Office - Taivas varjele...
Viime keväänä aloin kuulla varovaista höpinää talon ict-ihmisten suunnalta Office 365:sta. Siihen mennessä olin itse juuri tutustunut Outlookin nettipostiin (en minä tiedä, miksikä sitä virallisesti kutsutaan) ja SkyDriveen ja todennut ne ihan käteviksi käyttää. Siihen sivusto/uutisvirta hommaan en oikein lämmennyt.
Sain nyt syksyllä kutsun Sharepoint-koulutukseen. Jo keväällä minun ja Wordin väliseen tallennuspaikkaan oli ilmestynyt kummallisia tallennusmahdollisuuksia. Saatuani kutsun koulutukseen pyysin tarkennusta siihen, mitä yhteistä/eroa näillä Sharepointilla ja Office 365:lla oikein on keskenään ja sain ilokseni parin A4:n teknisen selvityksen.
Valitettavasti en päässyt Sharepoint-koulutukseen päällekkäisten työtehtävien vuoksi. Sen sijaan pari viikkoa sitten bongasin FB:stä uuden ilahduttavan ryhmän, jossa vihkiydytään Office365:n saloihin.
Olen sitten omin päineni toikkaroinut tuolla pilvipalveluissa.
Nyt sitten ihan humanistinaisena kysyn: minkä ihmeen takia nämä palvelut on niin sekavasti nimetty? Siis riippuen siitä, onko sulla business-versio tai siviiliversio tai firman palvelimella oleva versio pöytäkoneversiolla tai ilman muuttuu palvelun nimi, vaikka loppukäyttäjälle (siis humanistinaiselle) näyttäytyy asia niin, että kas, tuossa on outlookin sähköpostin nettiversio, johon tosin on eri osoite, kun siihen tietokoneella olevaan versioon ja tuossa on köykänen wordin versio, mikä on ihan kelvollinen mutta ei tee ihan kaikkia temppuja kuten se pöytäkoneversio ja niin edelleen.
Sharepointin ja Office 365:n välinen maaginen ero on minulle vielä hiukan hämärän peitossa, mutta mieluusti pysyisin kärryillä kahvipöytäkeskusteluissa. Juuri kun opin kutsumaan pilveä Taivaspaikaksi (Skydrive) niin taivas varjele, ne muuttavat sen nimen OneDriveksi. Mikä ihmeen ykkösasema? Höh. En ymmärrä Microsoftin nimeämispolitiikkaa. Tosin en ole näihin alkuperäiskielellä perehtynytkään, yrittänyt vaan pysyä ict-ihmisten perässä.
Alustavien kokeilujen perusteella humanistinainen on sitä mieltä, että kutsun tätä koko hässäkkää itse O365:ksi. Se on jotenkin selvintä.
Kiitän:
+outlookversio toimii kivasti
+tiedostojen jakaminen on äärimmäisen kätevää
+word ja powerpoint toimii ihan jees, jos kohta erilaisiin hifistelyihin tottuneena vähän karvahattumallina (riittää kyllä opiskelijoille hienosti)
+synkronointi resurssienhallinnan kanssa (tämä on vissiin sharepoint-ominaisuus? Oli tai ei, kätevää. Kätevämpää kuin selaimella pelaaminen
+ toimii koneella, pädillä ja kännykällä
+ himohifistelijällä riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa
+ ja mikä parasta, opiskelijoiden kissat/koirat/hirvet eivät syö tikkuja vaan tiedostot voi määrätä tallennettavaksi pilveen ja jaettavaksi sieltä opelle
Moitin:
- toimii internet explorerilla, yskii chromella ja jos ei ole päivitysten päivitykset vimpan päälle ei edes yski vaan tukehtuu
- sekavaakin sekavampi ottaa käyttöön "intuitiivisesti"
- terminologia aivan käsittämätöntä keskivertohumanoidille eli fiilis on kuin olisi uutta kieltä opettelemassa ("käytä office ondemandia" "hallitse tiedostoja, joilla ei ole sisäänkuitattuja versioita")
- vaikea hahmottaa, milloin päätyy millekin sivulle
- käyttäjähallinta on vaikeaselkoinen ja kansioiden oikeuksien "periytyviminen" hyvin hämmentävää
- omien sivustojen luominen on aika epäloogista (uutissyötteestä??) tai sitten minulta on jäänyt joku perustavaa laatua oleva juttu oivaltamatta
- asetustenmuokkausmahdollisuuksia on järjetön määrä (mikä on tietysti hifistelijälle kivaa, mutta peruskäyttäjälle ahistavaa, kun ei kertakaikkiaan tiedä, mitä mistäkin tapahtuu ja mistä löytää sen jutun, mitä haluaisi tapahtuvan)
- ei toimi, jos ei netti pelaa :/
Olen kyllä enemmän ehkä Googletyttöjä. Mutta yritän nyt nöyrästi löytää yhteisen sävelen myös O365:n kanssa, toivoen, että ehkä kaikki sekavuus johtuu vaan siitä, että tuon on käännetty suomeksi googletransleittörin kanssa.... Etenkin wikihommeli tuossa vähän kiehtoisi, jos sen saisi jotenkin käsitettävästi toimimaan.
Sain nyt syksyllä kutsun Sharepoint-koulutukseen. Jo keväällä minun ja Wordin väliseen tallennuspaikkaan oli ilmestynyt kummallisia tallennusmahdollisuuksia. Saatuani kutsun koulutukseen pyysin tarkennusta siihen, mitä yhteistä/eroa näillä Sharepointilla ja Office 365:lla oikein on keskenään ja sain ilokseni parin A4:n teknisen selvityksen.
Valitettavasti en päässyt Sharepoint-koulutukseen päällekkäisten työtehtävien vuoksi. Sen sijaan pari viikkoa sitten bongasin FB:stä uuden ilahduttavan ryhmän, jossa vihkiydytään Office365:n saloihin.
Olen sitten omin päineni toikkaroinut tuolla pilvipalveluissa.
Nyt sitten ihan humanistinaisena kysyn: minkä ihmeen takia nämä palvelut on niin sekavasti nimetty? Siis riippuen siitä, onko sulla business-versio tai siviiliversio tai firman palvelimella oleva versio pöytäkoneversiolla tai ilman muuttuu palvelun nimi, vaikka loppukäyttäjälle (siis humanistinaiselle) näyttäytyy asia niin, että kas, tuossa on outlookin sähköpostin nettiversio, johon tosin on eri osoite, kun siihen tietokoneella olevaan versioon ja tuossa on köykänen wordin versio, mikä on ihan kelvollinen mutta ei tee ihan kaikkia temppuja kuten se pöytäkoneversio ja niin edelleen.
Sharepointin ja Office 365:n välinen maaginen ero on minulle vielä hiukan hämärän peitossa, mutta mieluusti pysyisin kärryillä kahvipöytäkeskusteluissa. Juuri kun opin kutsumaan pilveä Taivaspaikaksi (Skydrive) niin taivas varjele, ne muuttavat sen nimen OneDriveksi. Mikä ihmeen ykkösasema? Höh. En ymmärrä Microsoftin nimeämispolitiikkaa. Tosin en ole näihin alkuperäiskielellä perehtynytkään, yrittänyt vaan pysyä ict-ihmisten perässä.
Alustavien kokeilujen perusteella humanistinainen on sitä mieltä, että kutsun tätä koko hässäkkää itse O365:ksi. Se on jotenkin selvintä.
Kiitän:
+outlookversio toimii kivasti
+tiedostojen jakaminen on äärimmäisen kätevää
+word ja powerpoint toimii ihan jees, jos kohta erilaisiin hifistelyihin tottuneena vähän karvahattumallina (riittää kyllä opiskelijoille hienosti)
+synkronointi resurssienhallinnan kanssa (tämä on vissiin sharepoint-ominaisuus? Oli tai ei, kätevää. Kätevämpää kuin selaimella pelaaminen
+ toimii koneella, pädillä ja kännykällä
+ himohifistelijällä riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa
+ ja mikä parasta, opiskelijoiden kissat/koirat/hirvet eivät syö tikkuja vaan tiedostot voi määrätä tallennettavaksi pilveen ja jaettavaksi sieltä opelle
Moitin:
- toimii internet explorerilla, yskii chromella ja jos ei ole päivitysten päivitykset vimpan päälle ei edes yski vaan tukehtuu
- sekavaakin sekavampi ottaa käyttöön "intuitiivisesti"
- terminologia aivan käsittämätöntä keskivertohumanoidille eli fiilis on kuin olisi uutta kieltä opettelemassa ("käytä office ondemandia" "hallitse tiedostoja, joilla ei ole sisäänkuitattuja versioita")
- vaikea hahmottaa, milloin päätyy millekin sivulle
- käyttäjähallinta on vaikeaselkoinen ja kansioiden oikeuksien "periytyviminen" hyvin hämmentävää
- omien sivustojen luominen on aika epäloogista (uutissyötteestä??) tai sitten minulta on jäänyt joku perustavaa laatua oleva juttu oivaltamatta
- asetustenmuokkausmahdollisuuksia on järjetön määrä (mikä on tietysti hifistelijälle kivaa, mutta peruskäyttäjälle ahistavaa, kun ei kertakaikkiaan tiedä, mitä mistäkin tapahtuu ja mistä löytää sen jutun, mitä haluaisi tapahtuvan)
- ei toimi, jos ei netti pelaa :/
Olen kyllä enemmän ehkä Googletyttöjä. Mutta yritän nyt nöyrästi löytää yhteisen sävelen myös O365:n kanssa, toivoen, että ehkä kaikki sekavuus johtuu vaan siitä, että tuon on käännetty suomeksi googletransleittörin kanssa.... Etenkin wikihommeli tuossa vähän kiehtoisi, jos sen saisi jotenkin käsitettävästi toimimaan.
keskiviikko 1. lokakuuta 2014
tiistai 8. lokakuuta 2013
TutKIVA
Hiljaiselon jälkeen palaan takaisin verkkoretkeilyn pariin. Kävi niin, kuten usein: ensin on aikaa ihmettelylle, ihmettelyistä poikii toimintaa ja äkkiä toiminta täyttää ajan. Nytkin pitäisi tehdä jotain muuta kuin tätä, mutta tämän edistäminen edistää myös niitä muita asioita, ehkä.
Oppilaitoksessamme alkoi tutkivan oppimisen projekti, johon liittyy oleellisesti myös teknologia. Hankkiuduin mukaan ja vedin kollegan peesissä. Saa nähdä, mitä tästä nyt sitten seuraa.
Pidän tutkivaa oppimista hyvänä mallina. Luulen myös ymmärtäväni, mitä se on. Soveltaminen on minusta kuitenkin vaikeaa. On vaikeaa päästää irti siitä, että opettajana minun tehtävänäni ikään kuin varmistaa, että opiskelijat ovat löytäneet "oikean selityksen" ja oppineet oikean asian, ymmärrättekö mitä tarkoitan?
Pienessä oppitunnin mittaisessa mittakaavassa olen tätä soveltanut, mutta koko kurssin vieminen läpi suoraan sanottuna pelottaa. Tunteet sanovat, että pelottaa, järki sanoo, että huolimatta opettajavetoisesta opetuksesta ei voi varmistaa sitä, mitä opiskelija oppii.
Projekti alkoi siitä, että käteen lykättiin ipadi. Että tässä. Tällä. Olen nyt parisen viikkoa ihmetellyt ipadia käytännössä, rassannut myös työkaverin samsungia (lähinnä haarukoidakseni, kumman haluan oikeasti itselleni joulupukilta; alan kallistua kuitenkin omenan puoleen käyttökokemusten jälkeen)
Meidän siis pitäisi lähihoitajakoulutuksessa kuntoutuksen tutkinnon osassa yhdistää tutkiva oppiminen ja härvelit. Lähtökohtana on lähteä rakentamaan opetusta casejen pohjalle, ottaa käyttöön blogit ja wikit ja työssäoppimisessa blogit tmv.
Stay tuned, jatkoa seuraa.
Oppilaitoksessamme alkoi tutkivan oppimisen projekti, johon liittyy oleellisesti myös teknologia. Hankkiuduin mukaan ja vedin kollegan peesissä. Saa nähdä, mitä tästä nyt sitten seuraa.
Pidän tutkivaa oppimista hyvänä mallina. Luulen myös ymmärtäväni, mitä se on. Soveltaminen on minusta kuitenkin vaikeaa. On vaikeaa päästää irti siitä, että opettajana minun tehtävänäni ikään kuin varmistaa, että opiskelijat ovat löytäneet "oikean selityksen" ja oppineet oikean asian, ymmärrättekö mitä tarkoitan?
Pienessä oppitunnin mittaisessa mittakaavassa olen tätä soveltanut, mutta koko kurssin vieminen läpi suoraan sanottuna pelottaa. Tunteet sanovat, että pelottaa, järki sanoo, että huolimatta opettajavetoisesta opetuksesta ei voi varmistaa sitä, mitä opiskelija oppii.
Projekti alkoi siitä, että käteen lykättiin ipadi. Että tässä. Tällä. Olen nyt parisen viikkoa ihmetellyt ipadia käytännössä, rassannut myös työkaverin samsungia (lähinnä haarukoidakseni, kumman haluan oikeasti itselleni joulupukilta; alan kallistua kuitenkin omenan puoleen käyttökokemusten jälkeen)
Meidän siis pitäisi lähihoitajakoulutuksessa kuntoutuksen tutkinnon osassa yhdistää tutkiva oppiminen ja härvelit. Lähtökohtana on lähteä rakentamaan opetusta casejen pohjalle, ottaa käyttöön blogit ja wikit ja työssäoppimisessa blogit tmv.
Stay tuned, jatkoa seuraa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)